Mistä energiankulutus koostuu?

 

Päivän aikana kulutamme energiaa liikkuessamme, tehdessämme töitä ja jopa vain paikoillaan makoillessamme. Se, kuinka paljon energiaa kuluu näihin toimintoihin, riippuu monesta eri tekijästä. Arvio päivittäisestä energiankulutuksesta voidaan kuitenkin laskea.

 

Energiankulutus voidaan jakaa kolmeen osaan: perusaineenvaihduntaan, fyysisen aktiivisuuden energiakulutukseen sekä ruuan aiheuttamaan lämmöntuottoon. Näistä ensimmäinen, perusaineenvaihdunta kattaa suurimman osan ihmisen päivittäisestä energian kokonaiskulutuksesta, suurimmillaan jopa 80%. Perusaineenvaihdunta on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa erityisesti lihaskudoksen määrä. Suurikokoisilla ja lihaksikkailla ihmisillä perusaineenvaihdunta on suurempi kuin pienillä ja hoikilla henkilöillä. Samoin nuorten energiankulutus on usein suurempaa kuin vanhempien. Myös perimä vaikuttaa perusaineenvaihduntaan. Eli kaksi saman ikäistä ja kokoista ihmistä kuluttavat silti todennäköisesti eri määrän energiaa juurikin perimän vaikutuksen vuoksi.

Perusaineenvaihdunnan kulutuksen määrä on mahdollista mitata hyvinkin tarkasti, mutta vain laboratorio-olosuhteissa. Sen sijaan sitä voidaan arvioida erilaisilla laskukaavoilla sukupuolen, iän ja painon mukaan. Tässä näet esiteltynä yhden laskutavan, jonka avulla saat suuntaa-antavan arvion perusaineenvaihduntasi kulutuksesta:

 

Näyttökuva 2016-08-08 kello 12.13.57

 

 

Energian kulutus nousee liikuntasuorituksen aikana ja usein myös vielä sen jälkeenkin. Fyysisen aktiivisuuden osuus päivittäisestä energiankulutuksesta on noin 15-30%. Väestötasolla yleistettynä voidaan sano, että liikunnan aiheuttama energiankulutus verrattuna perusaineenvaihduntaan on melko pientä. Tämäkin on tietenkin yksilöllistä ja esimerkiksi urheilijoilla tämä saattaa olla jopa enemmän, kuin perusaineenvaihdunta. Tavallisen kuntoilijan kohdalla 1-3 kertaa viikossa toistettu salitreeni tai muu jumppa ei vielä nosta energiankulutusta viikkotasolla kovinkaan korkealle. Toki kovatehoisella treenillä voidaan kiihdyttää energiankulutusta jopa useiksi tunneiksi harjoituksen jälkeenkin ja esimerkiksi voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, jonka jo opimme kuluttavan paljon energiaa.

Tämän taulukon avulla voit arvioida keskimääräisen päivittäisen kokonaisenergiankulutuksesi. Valitse taulukosta ensin vasemmalta päivittäistä aktiivisuuttasi parhaiten kuvaava taso ja liiku sitten rivillä oikealle siihen sarakkeeseen, joka kuvastaa tekemäsi työn raskauden tasoa. Kerro saamallasi luvulla edellisen taulukon avulla laskettu perusaineenvaihdunta. Näin saat arvion päivittäisestä kokonaisenergiankulutuksestasi.

 

Näyttökuva 2016-08-08 kello 12.23.55

 

Liikunnan jälkeistä lepokulutusta voidaan siis nostaa tekemällä hyvin rankka treeni. Vaikka energiankulutus itse liikuntasuorituksen aikana voi olla jopa 20-kertainen lepotilaan nähden, jää liikunnan määrä päivän aikana kuitenkin useilla niin pieneksi, että kokonaisenergiankulutuksesta se kattaa vain noin 15-30%. Tästäkin suurin osa yleensä arkiaktiivisuudesta ja varsinaisen kuntoliikunnan osuus hyvin pieni. Kovatehoisella treenillä tosin voidaan kiihdyttää energiankulutusta jopa useiksi tunneiksi harjoituksen jälkeenkin.

Kolmas osa energiankulutusta on ruuan aiheuttama lämmöntuotto, joka koostuu ruuansulatuksesta, ravintoaineiden kuljeutksesta ja imeytymisestä sekä aineenvaihdunnasta. Yhdessä ne muodostavat noin 10% kokonaiskulutuksesta. Eri ruoka-aineiden osuus lämmöntuotosta vaihtelee, mutta keskimäärin voidaan puhua 10%:sta.

 

Lähde: Trainer4You tietopankki – Ravintovalmennuksen ABC

0 vastausta

Jätä vastaus

Onko sinulla jotain lisättävää?
Liity keskusteluun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *